Sote-organisaatioiden tietoturvaan kohdistuu nyt painetta monesta suunnasta. Asiakas- ja potilastiedot ovat erityisen arkaluonteisia, palvelut digitalisoituvat, järjestelmäriippuvuudet kasvavat ja viranomaisodotukset tarkentuvat. Vuonna 2026 tietoturva ei ole enää vain tekninen asia, vaan olennainen osa palveluntuottajan luotettavuutta ja toimintakykyä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tietoturvasta puhutaan usein vasta silloin, kun jokin menee pieleen. Järjestelmä ei toimi, käyttäjätunnus joutuu vääriin käsiin, asiakastietoja käsitellään epäselvin perustein tai poikkeamatilanteessa ei tiedetä, kuka tekee mitä.
Todellisuudessa tietoturva ratkaistaan paljon aikaisemmin. Se ratkaistaan siinä, miten organisaatio suunnittelee toimintansa, valitsee järjestelmänsä, määrittelee käyttöoikeudet, perehdyttää henkilöstönsä ja varautuu häiriöihin.
Vaatimukset koskevat myös pieniä toimijoita
Sote-alalla tietoturvasuunnitelma ei ole vain vapaaehtoinen hyvä käytäntö. Kannan ohjeistuksen mukaan tietoturvasuunnitelman laatimisvelvoite koskee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajia, apteekkeja sekä Kanta-välityspalveluiden tuottajia. Palvelunantajien tulee omavalvonnan kautta huolehtia siitä, että arkaluonteisten asiakastietojen suojaamiseksi on asianmukaiset tietoturva- ja tietosuojakäytännöt.
Tämä on tärkeä viesti erityisesti pienille sote-yrityksille. Tietoturva ei koske vain isoja hyvinvointialueita tai suuria järjestelmätoimittajia. Myös pienellä palveluntuottajalla pitää olla käsitys siitä, mitä tietoja käsitellään, missä järjestelmissä niitä säilytetään, kuka tietoihin pääsee ja miten toimitaan häiriötilanteessa.
Valvontaympäristö on muuttunut
Vuoden 2026 alussa Suomessa aloitti uusi Lupa- ja valvontavirasto, joka hoitaa muun muassa lupa-, valvonta-, rekisteröinti-, toimeenpano- ja ohjaustehtäviä. Uusi virasto kokosi tehtäviä, joita aiemmin hoidettiin esimerkiksi Valvirassa, aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa.
Tämä ei tarkoita, että jokainen pieni sote-yritys olisi jatkuvan tarkastuksen kohteena. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että toimintaympäristö muuttuu entistä järjestelmällisemmäksi. Kun valvonta, ohjaus ja rekisteröinti kehittyvät, myös organisaatioilta odotetaan parempaa kykyä osoittaa, miten vaatimukset on huomioitu.
Tietoturvasuunnitelma on tässä keskeinen työkalu. Se kokoaa yhteen sen, miten tietoturvaa ja tietosuojaa hallitaan käytännössä.
Kyberuhkat eivät ole enää kaukainen riski
Ajankohtaisessa kybertilannekuvassa näkyy useita ilmiöitä, jotka koskevat myös sote-toimijoita. Kyberturvallisuuskeskus on nostanut esiin esimerkiksi Microsoft 365 -tilikaappaukset ja tietojenkalastelun, jotka ovat edelleen oleellinen uhka organisaatioille, vaikka varoitustilanne on välillä muuttunut. Tunnetulta tililtä tulevat laadukkaat kalasteluviestit voivat olla työntekijälle hyvin vaikeita tunnistaa.
Tämä on sote-organisaatioille erityisen tärkeää, koska sähköposti, pilvipalvelut ja erilaiset kirjautumisratkaisut ovat osa päivittäistä työtä. Yksi murrettu käyttäjätili voi avata pääsyn luottamukselliseen viestintään, laskutukseen, henkilötietoihin tai järjestelmäympäristöön.
Kyberturvallisuuskeskuksen vuoden 2026 Kybersäässä on nostettu esiin myös tekoälypohjainen haavoittuvuusskannaus ja tekoälyn hyödyntäminen haavoittuvuuksien kartoittamisessa. Tämä kertoo siitä, että hyökkääjien työkalut kehittyvät nopeasti, ja organisaatioiden pitää huolehtia perusasioista entistä systemaattisemmin.
Sote-tietoturvan arki rakentuu perusasioista
Vaikka uhkakuvat kuulostavat teknisiltä, sote-organisaation tietoturvan kehittäminen alkaa usein hyvin käytännöllisistä kysymyksistä.
Onko tiedossa, mitä asiakas- ja potilastietoja käsitellään?
Onko järjestelmien käyttöoikeudet rajattu tehtävien mukaisesti?
Osaavatko työntekijät tunnistaa huijausviestejä?
Onko varmuuskopiointi ja palautuminen mietitty?
Tiedetäänkö, kenelle poikkeamasta ilmoitetaan?
Onko tietoturvasuunnitelma ajan tasalla ja ymmärrettävä?
Näihin kysymyksiin vastaaminen ei vaadi välttämättä raskasta hallintajärjestelmää. Se vaatii kuitenkin sen, että joku ottaa kokonaisuudesta kopin.
Pienelläkin organisaatiolla voi olla hallittu tietoturva
Pienen sote-yrityksen etu on ketteryys. Kun vastuut, järjestelmät ja toimintatavat ovat suhteellisen selkeitä, tietoturvaa voidaan kehittää nopeasti ja käytännönläheisesti. Ongelmana on usein se, että kokonaisuutta ei ole ehditty jäsentää.
Tietoturvasuunnitelma auttaa tässä. Se pakottaa käymään läpi olennaiset asiat: tiedot, järjestelmät, vastuut, käyttöoikeudet, riskit, koulutuksen, varautumisen ja poikkeamien käsittelyn.
Hyvin laadittu suunnitelma ei ole vain viranomaisia varten. Se on myös yrittäjän oma työkalu. Se kertoo, missä ollaan nyt, mitä on jo hoidettu ja mitä kannattaa kehittää seuraavaksi.
Nyt on hyvä hetki ottaa tietoturva haltuun
Sote-organisaatioiden tietoturvassa eletään vaihetta, jossa vaatimukset, asiakasodotukset ja käytännön riskit kohtaavat. Dokumentit eivät yksin riitä, mutta ilman dokumentoitua suunnitelmaa kokonaisuutta on vaikea johtaa.
Siksi jokaisessa sote-organisaatiossa tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät tietoturvan merkityksen ja osaavat viedä sitä arkeen. Pienessä yrityksessä tämä henkilö voi olla yrittäjä itse, vastuuhenkilö tai muu toiminnan kannalta keskeinen työntekijä.
Tietoturvan kehittäminen kannattaa aloittaa olennaisesta: ymmärrä vaatimukset, tunnista oma nykytila ja rakenna tietoturvasuunnitelma, joka palvelee yrityksesi arkea.
Ryhdy oman organisaatiosi tietoturvaajaksi — ja tee tietoturvasta hallittu osa sote-palvelujen tuottamista.